Hae
Pinkit korkokengät

MEN ojentaa sisällöntuottajia

Viime päivinä on taas hämmästelty sitä kuinka MEN ojentaa sisällöntuottajia. Juuri kun olet luullut hallitsevasi kaiken, tulee huomautus, joka vie pohjaa jo aikaisemmin opituista säännöistä ja ohjeista.

Minä kuuluun sisällöntuottajana ryhmään, joka pyrkii kaikin tavoin noudattamaan kaikkia sääntöjä ja ohjeita niin hyvin kuin ne vain ymmärrän. Olen tuottanut erilaista sisältöä blogiin jo yli 15 vuotta, joten nämä asiat pitäisi olla jo jotenkin hallinnassa. Olen ollut mukana aikaisemmin PING Helsinki tapahtumassa, jossa käytiin MEN:n huomautuksia läpi ja yritettiin sisäistää ohjeita, joita on tämä asian tiimoilta laadittu. Seuraan tästä aiheesta käytyjä keskusteluja sekä keskustelemme Vaikuttajamedian sisällöntuottajien kanssa aiheesta paljon. Pääsääntöisesti siis  yritämme tehdä näitä asioita oikein.

Kun sovin yhteistyöstä yrityksen kanssa rahasta tai vastiketta vastaan ja lupaan tuottaa siitä sisältöä on merkintätavat olleet Kaupallinen yhteistyö tai mainos xx:n kanssa. Jos saan tuotteen tai palvelun (josta ei vaadita sisältöä tehtäväksi), merkitsen ne ”saatu pr-näytteenä yritykseltä xx” tai ”palvelu saatu yritykseltä xx”. Kun jaan postaukset esimerkiksi Facebookiin on itselläni aina kyseinen merkintä alussa ennen saatesanoja riippumattta siitä, että jaanko linkin omalla Facebook-seinälläni tai jossain omassa Facebookin ryhmässäni (esim. gluteenittomat jutut). Haluan tehdä kaiken niin läpinäkyvästi kuin vaan pystyn ja kykenen.

Tuo siis alustuksena, että miten itse olen näitä tehnyt ja juuri kun luulet hallitsevasi nämä, tulee MEN:ltä ratkaisu eräälle sisällöntuottajalle, joka vei taas pohjaa aikaisemmin opitusta.

Olen itse tukeutunut Kilpailu- ja kuluttajaviraston sivustolta löytyvään ohjeeseen.

MEN huomautus

MEN ojentaa sisällöntuottajia

Käsittelen seuraavassa hieman MEN:n viimeisintä casea. Tapaus Jasmin Ngo / Linnanmäki

Jasmin on TikTok:ssa luonut noin puolessa vuodessa suuren seuraajamäärän (n. 30.000) seuraajaa. Tämä kaikki on tapahtunut siis nopeassa ajassa eli noin puolessa vuodessa. Usein saattaa olla, että sisällöntuottajaksi nopeasti ”kasvava” ei välttämättä tiedä kaikista tämän alan koukeroista ja säännöistä. Tässä tapauksessa on monta asiaa, jotka hämmästyttävät itseäni pitkän linjan sisällöntuottajaa.

 

sisällöntuottaja ollut kutsutun avec:

Jasmin ei ollut tässä casessa saanut kutsua Linnanmäen pr-tapahtumaan, joka tänä vuonna oli järjestetty poikkeusolojen takia hieman toisin kuin aikaisempina vuosina. Hän meni Linnanmäelle Avec-kutsulla.

Linnanmäki lähetti varsinaiselle kutsutulle tällaisen ohjeistuksen:

”Tee siis näin: Lähde ystäväsi kanssa Linnanmäen makumatkalle. Saapukaa Linnanmäelle 12.7. mennessä. Kirjekuoren löydätte Linnanmäen Infosta. Mikäli nostat Linnanmäen mediamakumatkan parhaita nostoja myös someesi, voit aina tägätä Linnanmäen juttuusi. Voit myös lähettää meille sähköpostilla esim. bloginostosi aiheesta, lukaisemme niitä täällä Linnanmäellä mielellämme!”

MEN huomauttaa:

Mainonnan eettinen neuvosto huomauttaa, että markkinoijan tulisi ohjeistaa mediaa huolehtimaan markkinoinnin tunnistettavuudesta asianmukaisesti etenkin silloin, kun markkinoidaan sosiaalisessa mediassa. Selkeänä mainostunnisteena voidaan pitää esimerkiksi ilmaisua ”mainos”.

Kokonaisuudessaan MEN:n lausunto on luettavissa täältä.

Mainos vai tuote saatu -merkintä?

Kun itse tarkastelen tätä casea sisällöntuottajan silmin tiedän, että jotain videosta puuttui ja se oli maininta, että tuote/palvelu on saatu. Viittaan tässä KKV:n aiemmin linkkaamani ohjeeseen ja siellä mainitaan kohdassa 3.2 ilman yhteistyösopimusta saadut tuotteet. Nyt kun annetaan huomautus siitä, että olisi pitänyt merkitä video mainokseksi, niin ei mene ihan taas minun jakeluuni. Tästä ohjeesta menee pohja pois, koska yhteistyöstä ei ole sovittu etukäteen.

Toinen asia mikä itseäni pistää merkille on se, että Jasminista on käytetty tapauksessa käytetään termiä liikkeenharjoittaja? Tunnen Jasminin ja tiedän, että hän on nimenomaan ”harrastaja-sisällöntuottaja”, jolle ei käsitykseni mukaan edes voi antaa huomautusta. Tämän enempää tätä kohtaa avaamatta, mutta ihan vaan huomiona.

Sisällöntuottajat SUURENNUSLASIN ALLA

Sisällöntuottajat ovat jo pidemmän aikaa ihmetelleet, että miksi juuri heidät on otettu suurennuslasin alle näiden asioiden kanssa. MEN ojentaa sisällöntuottajia enemmän kuin esimerkiksi muita, jotka tekevät sisällöntuotantoa vailla minkäänlaisia merkintöjä. On edelleenkin ihmisiä, joilla on somessa suuri määrä seuraajia ja heidän ”postilaatikkoonsa kopsahtaa” edelleenkin paljon tavaraa ja lahjakortteja palveluihin ja niitä sitten esitellään somessa ilman minkäänlaista merkintää siitä, että tuotteet olisivat saatu tai ne olisi mainoksia.

Muistan, että jo vuonna 2019, kun PING Helsinki järjesti tapahtuman, jossa näitä asioita käsiteltiin ja asioista keskusteltiin tuli eräältä isolta vaikuttajalta ehdotus, että voisiko ennen huomautusta antaa vaikuttajalle mahdollisuus muuttaa toimintaansa, varsinkin jos asiat on tehty ilman, että on tiedostanut itse toimineensa väärin. Joskus tuntuu väärältä, että vaikuttajan nimi mainitaan näissä tapauksissa, joissa virhe on ollut tahaton ja johtunut tietämättömyydestä. Voisiko nämäkin tapaukset esitellä niin kuin muutkin oikeustapaukset somessa eli A oli tehnyt sitä ja B tätä. Ilman, että tällaisissa tahattomissa tapauksissa vaikuttajan nimi tahrataan tietämättömyyden vuoksi.

MEN:n käsittelevässä kokoonpanossa ei muuten ole yhtään vaikuttajaa, joten tuntuu ihmeelliseltä, että tällainen ”asiantuntijajäsen” puuttuu kokoonpanoista, jossa käsitellään vaikuttajia koskevia asioita. Tämä ehdottomasti pitäisi saada korjattua. Kokoonpanossa on kuitenkin esimerkiksi muun muassa juristien lisäksi myös toimittajia.

Varmasti tämä herättää julkista keskustelua siitä, että voisiko näitä asioita ehkä miettiä vielä niin, että sisällöntuottajat eivät koe olevansa suurennuslasien alla. Tasapuolinen kohtelu siis kaikille sisältöä somessa tekeville olisi enemmän kuin suotavaa.

Kuinka moni yritys tietää vastuunsa?

Yksi asia mikä mieltäni on myös näissä asioissa mietityttänyt. Kuinka moni yritys tietää, että heidän pitäisi ohjeistaa sisällöntuottajia oikeiden merkintätapojen suhteen? Varmasti isommat ovat näistä tietoisia, mutta vaikuttajapuolella tehdään paljon sisältöyhteistyötä pienyrittäjien kanssa. Heillä ei ole pienintäkään tietoa siitä, että heidän pitäisi hallita oikeat merkintätavat.  Kun yhteistöitä tehdään vaikuttajien kanssa, jotka ovat vaan tulleet alalle, eivätkä he ole tietoisia mistään merkintätavoista, niin soppa on valmis. Tämä vaan vinkiksi yrittäjillekin, että väärillä tai puutteellisilla vaikuttajan merkinnöillä sekä yritys että vaikuttaja voivat saada huomautuksen piilomainonnasta.

Itsekin vain harrastaja-sisällöntuottaja ja sellaisena varmaan aion pysyäkin.  Itse luulen tietäväni, että miten näitä asioita viestin seuraajilleni tai sitten en, jos huomautukset eivät noudata aina samaa linjaa kuin annetut ohjeet.

Kiitos ja anteeksi.

Maiju

Vaatemallina

Pääsin esittelemään itseäni vaatemallina kun valokuvaaja kaipasi harjoituskappaletta. Minähän rakastan kameran edessä olemista, olen sitä tehnyt jo lapsesta saakka.

Olen kertonut joskus, että isäni oli kova valokuvaamaan meitä lapsia ja pisti meidät poseeraamaan milloin missäkin kokoonpanossa. Siitä varmaan on jäänyt itselleni se palo valokuvissa olemiseen. Minä rakastan kameran edessä olemista ja kamerakin tykkää minusta.

Olen tänä syksynä ollut muutenkin valokuvaaja Jamin ”koekuvauksissa” useaan kertaan ja lupasin olla vastakin, jos vaan tarvitsee harjoittelukappaletta.

Vaatemallina

Otin erään maanantaipäivän töistä vapaaksi ja suuntasin Hellapoliisin juhlatilaan kuvauksiin. Jami oli tilannut paikalle maskeeraajan, jonka tehtävänä oli luoda kolme erilaista tyyliä vaatteisiin sopivaksi. Minähän rakastan muutenkin tyylien muutoksia ja tykkään siitä, kun kampauksia ja meikkiä vaihdellaan sekä kokeillaan erilaisia tyylisuuntia. On kiva nähdä aina kuinka pienillä asioilla ulkonäkö muuntuu toiseksi.

Olen sikäli hyvä malli, kun olen kärsivällinen ja en hermostu pienistäkään viivytyksistä kuvauksissa. Ajatus oli luoda kolme tyylisuuntaa eli työtyyli, kotityyli sekä baarityyli. Tällaiset hetket koin vaatemallina:

Ensimmäisenä kuvattiin kotityyli, koska siinä meikki oli luonnollisin ja tällaisissa jutuissa on helpompi aina lisätä meikkiä seuraavaan kuvaukseen. Rennosti mentiin ainotossut jalassa.

Seuraavana luotiin toimistotyyli. Lisättiin vähän meikkiä ja vaatetus oli rento mutta asiallinen. Tänä päivänä toimistotöissä vaatetus voi olla hyvinkin rento. Muistan kuinka vielä 90-luvulla itsekin pukeuduin virkamiehenä jakkupukuihin töissä. Tänä päivänä mennään usein neule tai tunikalinjalla.

Lopuksi heitettiin vähän vapaalle. Tiedossa siis baarityyli. Tarkoitus oli pukeutua rentoon asuun ja lähteä kavereiden kanssa pelaamaan biljardia. Lisättiin taas vähän meikkiä ja pistettiin rennot vaatteet päälle. Nykyään voi iltaakin lähteä istumaan hyvin monenlaisissa asuissa. Riippuu varmaan vähän siitä, että mihin on lähdössä. Jos lähdetään tanssimaan, laitetaan vähän parempaa Seppälää päälle. Jos taas otetaan rento peli-ilta, niin asu on vähän kevyempi.

 

 

Lisää tällaisia juttuja, niin olen kyllä ehdottomasti mukana. Minusta on kiva heittäytyä tällaisiin juttuihin mukaan. Muut päättävät ja minä vaan poseeraan.

Kerropa minulle, että viihdytkö sinä kameran edessä? Kuulutko sinä niihin ihmisiin, jotka poseeraavat vai niihin, jotka juoksevat kameraa karkuun?

Minut löytää eri kanavista täältä: Instagram, Facebook, TikTok, Twitter, Youtube.

Maiju