Hae
Pinkit korkokengät

Parhaat siivoojat ever

Matkamme on sujunut hyvin, eikä aika ole tullut ollenkaan pitkäksi. Olemme nauttineet lämmöstä ja rodoslaisten vieraanvaraisisuudesta. 
Yksi asia on saa saanut meidät nauramaan joka päivä. Hotellissamme on hauskimmat ja huumorintajuisimmat siivoojat ikinä. Minähän rakastan iloisia ihmisiä ja rakastan huumoria. 
Minulla on tapani mukaan silmämaskit mukana, koska en vaan osaa nukkua, jos on hiemankin valoisaa. Peitän maskeille kaiken ympäriltäni. 
Olen aikoinaan ostanut Tukholmasta hauskimmat maskini. Ne jaksaa naurattaa myös itseäni vuodesta toiseen. 
Selkeästi hotellin siivoojat ovat myös ihastuneet maskeihin. He ovat joka päivä pelanneet sänkymme ja maskit ovat löytyneet milloin minkälaisin viritelmin sängystä. Meitä tämä on naurattanut joka kerta. 
Ensimmäisenä päivänä maski oli pedattu tyynyn päälle. 
Seuraavana päivänä se oli muuttanut hieman paikkaa. 
Tämä aamuna näimme siivoojat käytävälle, kun olimme lähdössä liikenteeseen. Nauroimme heille, että tuletteko kanssamme kuvaan? He olivat heti valmiina. Kun toinen siivoojista näki maskin, hän ilahtui ja nappasi maskin heti kasvoilleen. 
Voi mitä ihanaa heittäytymistä. Minä rakastan tällaista heittäytymistä. 
Sanoin Marille, että minusta tämä tummahiuksinen siivooja oli vähän kuin minä. Heti valmis kujeilemaan.
Kaivoin laukustani parit Hellapoliisi.shopin maskeista ja kävin vielä antamassa siivoojille pienen lahjan eli molemmille omat maskit. Tummahiuksinen nappasi heti tämän keltaisen, miten arvasikaan.
Kun palasimme päivän reissultamme oli sänkymme pedattu vieläkin kauniimmin ja mielikuvitusta käyttäen. Nauroimme todella paljon. Mari oli saanut omat koristeet tällä kertaa. 

Pieniä arjen asioita, joilla on iso vaikutus. Olen ollut saarella varmaan sen 20 kertaa, mutta tämä oli ensimmäinen kerta, kun sattuu näin hyvät siivoojat, joilla on huumorintaju kohdillaan. 
Taisi siivoojat ansaita hyvät tipit tällä viikolla ❤️
Maiju 

Rodos ei lähde minusta


Suuntasin kolmen vuoden tauon jälkeen taas Rodokselle. Olen välillä käynyt muualla, mutta sydämeni huutaa aina uudestaan Rodokselle. Tällä kertaa matkakaveriksi valikoitui Kahvakuula kainalossa blogin Mari. 

Loma on tullut niin tarpeeseen, kuten taisin mainita ennen lomaani. Jännä juttu on se, että kun astuu ulos lentokoneesta kaikki maailman murheet katoavat kuin seinään. 

Saavuimme eilen helteiselle saarelle ja loma saattoi alkaa ihanan lämmön vastaanottaessa meidät. 
Tällä kertaa varasimme lennot ja hotellin itse, koska emme ole vuosiin tarvinneet enää matkatoimiston palveluita saarella. Saari on tuttu varmaan yli 20 matkan verran.
Ensimmäisenä lomapäivänä esittelin Marille mun lemppariruokapaikat. Kävimme syömässä päivällä salaatit ZumZum:ssa, joka on havaittu hyväksi jo 80-luvulla. Illallinen syötiin Agalmassa, joka on tuttu jo yli 10 vuoden ajalta. Niin tuttu, että en edes muista, että mikä oli se vuosi, kun marssimme sinne ensimmäistä kertaa. 
ZumZumin kreikkalainen salaatti kera tsatsikin oli taivaallisen hyvää. 
Lounaan jälkeen tehtiin pieni kävelykierros ja päädyimme Ellin rannalle. 
Tämän jälkeen menimme hotellille keräämään voimia illallista varten ja Marin piti hieman levätä unettoman yön jäljiltä. 
Sitten olimme valmiita illalliselle. Suuntasimme ravintola Agalmaan. Ilokseni huomasin, että kuinka ravintola oli edelleenkin asiakkaiden rakastama. Mistä tietää, että ravintolasta saa hyvää ruokaa? No siitä, että ravintola on täynnä asiakkaita. 
Sanon aina, että en käytä alkoholia, mikä on totta. Rodoksella kuitenkin nautin muutaman, kun tarjotaan 😂 en ole absolutisti, mutta alkoholi ei vaan kuulu elämääni. 
Valitsin listalta kana-sovlakin, joka oli täydellinen valinta. Kana oli täydellistä.
Ekan illan kunniaksi päädyimme valitsemaan jälkiruoaksi vielä jäätelöä. Hupsista tulipa isot annokset.
Illalla hotelliin päästyämme Mari tokaisi, että ei keksi mitään valittamista päivästä. Hyvä, sillä tämä oli vasta alkua. 
Sanon usein, että minä voin lähteä Rodoksesta, mutta Rodos ei voi lähteä minusta. 
Matka jatkuu. 
Maiju