Hae
Pinkit korkokengät

Kodin tyhjentäminen – miten se tapahtuu?

Kodin tyhjentäminen tulee monille ainakin kerran elämässä ajankohtaiseksi. Mitä olen oppinut tästä asiasta? Tänään aloitimme urkalla tyhjentämään äidin asuntoa. Asunnon pitää olla kuun viimeiseen päivään mennessä tyhjä ja olimme sopineet, että joulun jälkeen ensimmäisenä arkipäivänä olemme täydessä tehossa. Olimme aikaisemmin käyneet läpi kaappeja jo jonkin verran ja jotain tavaroita oli viety ennen joulua jo kierrätykseen. Sisarukset olivat ottaneet jo sellaisia asioita äidin asunnolta, jota oli kukin ajatellut haluavansa. Kiitollinen olen siitä, että nämä kaikki asiat ovat sisarusten välillä käyneet kaikki kivuttomasti. Olemme yhdessä miettineet, että onko jollain tarvetta jollekin ja sitten tietyt asiat ovat menneet tavaroita tarvitsevalle. Sanon aina, että tavarasta ei kenenkään pitäisi tapella tässä vaiheessa.

Kodin tyhjentäminen, miten sen hoidimme?

Suurella kädellä tässä vaiheessa sitten kävimme tavaroita läpi. Lajittelimme tavaroita erilaisiin pinoihin. Tiesimme, että suuri osa on lähdössä joko kierrätyskeskukseen tai johonkin lähetysseuran kirppikselle ja mietimme, että mikä olisi paikka, johon saisimme jättää suuren osan tavaroista. Jossain vaiheessa päivää siskon tyttö lähti veljeni kanssa kierrokselle ajatuksin, että jättävät tavaroita useampaan paikkaan. He aloittivat Malmin Fidasta ja heille sanottiin, että heille saa kyllä tuoda ihan mielellään ja ottavat vastaan kaikkea pientä kodin tavaraa sekä mielellään myös koruja. Kirjoja eivät luvanneet ottaa, mutta kaikki muu kodin tavara oli tervetullutta. Olivat kyllä niin vastaanottavaisia, että tämä helpotti meidän elämää paljon.

Olimme iloisia tuosta tiedosta, koska meitähän helpotti, kun paikka oli niin lähellä äidin kotia. Pitkin päivää heitimme Fidalle useamman keikan ja pääsimme helposti suuresta osasta kodin tavarasta eroon. Toinen mitä teimme oli se, että kuvasimme isot huonekalut, joita kukaan ei ollut halunnut ja ilmoitimme Facebookin kierrätysryhmässä, että annetaan sitä ja tätä.

Naurahdimme kuinka hauskoja vastauksia tuli ja sitä, että kuinka monta elämäntarinaa siinä lyhyiden noutojen yhteydessä saimmekaan kuulla. Eräs kaveri ilmoitti heti varausta tehdessään, että tulee hakemaan äidin matkalaukun ja voi vaikka auttaa siinä samalla asunnon tyhjentämisessä. Seuraavalla oli kerrottavaan eräs omaan kohtaloonsa hyvin koskettava tarina. Äidin tavarat jatkavat elämäänsä nyt erilaisissa kodeissa ja toivotaan, että televisiot ja muut tavarat menivät tarpeeseen. Ihanan nopeita noutoja saimme toiveemme mukaisesti.

 

Hauskaa oli, kun meillä kolmosilla on ollut kaikilla samanlaiset villapaidat, kun ollaan oltu pieniä. Kahden paidat oli jo löytäneet tiensä meille kahdelle ja kolmannen paita löysi tänään tiensä hänen kotiinsa. Samalla tuli vastaan kuva, jossa paidat oli meidän päällä.

Siskoni halusi nämä mukit. Nauroin, että ota vaan jos kelpaa. Muistan kyseiset mukit, jotka äitini ja isäni ostivat matkamuistoksi Jaltan matkaltamme vuonna 1987. Jostain syystä nämä vaan naurattavat.

Hyllyt tyhjenivät nopeasti ja sitten jäi jäljelle näitä lahjoitettavia huonekaluja. Nopeasti lähti monet tavarat kiertoon. Toivotaan, että huomenna homma jatkuu samalla teholla.

Äitini on aikoinaan ollut viherpeukalo ja viimeisiä hänen kukkiaan oli tämä upeasti huoneiston läpi kulkenut kultaköynnös. Tämä toivottavasti jatkaa elämäänsä siskon tytön kotona, koska hän kasvatti yhdessä mummin kanssa kukkaa rakkaudella.

 

Kirjojen kierrätyksestä

Soitin ystävälleni Järjestysvinkit sivuston Lauralle jossain välissä päivää ja kysyin hänen vinkkinsä kirjojen hävitykseen? Lauran on siis ammattijärjestäjä ja hän on antanut minullekin todella kullanarvoisia vinkkejä. Olimme tässä vaiheessa jo seuloneet hyvät kirjat erilleen ja osan pistäneet kirjaston kirjakierrätykseen. Lauran päivän vinkki oli se, että jäljelle jäävistä kirjoista revitään sivut ja kannet erilleen. Sitten kannet pahvikeräykseen ja lehdet paperikeräykseen. Kirjat taitavat olla tänä päivänä se mitä monet kierrätyspaikat eivät halua. Kirjojen hävittäminen aiheuttaa päänvaivaa on artikkeli, joka kannattaa lukea.

Illalla äidin kodin olohuone näytti jo hyvältä.  Sohva edelleen etsii uutta kotia.  Katin kanssa keksimme, että äidin keinutuoli saa tulla työtilaani. Päätimme tehdä työhuoneelleni ”rentoutuspaikan”, jossa sijansa saa mummin keinutuoli, musiikkiräkki ja mummin yöpöytä. Esittelen sitten sen rentouspaikan, kun saan sen joskus valmiiksi. Lupasin, että myös Hellapoliisi Kati saa käydä välillä rentoutumassa työhuoneessani.

Toinko kotiin jotain?

Olen sanonut, että en tuo kotiin mitään ja kuitenkin sitten toin, miksi? Luonto ei antanut periksi muutamien tavaroiden laittamista kierrätykseen. Ajattelin viedä työhuoneelle muutaman esineen. Lamppua mietin pitkään, mutta en halunnut laittaa sitä kierrätykseen. Jos jossain vaiheessa lampulle löytyy hyvä ja rakastava koti, niin saatan luopua, mutta kierrätyskeskukseen en halunnut sitä viedä. Pari kaunista kahvikuppia minut painostettiin ottamaan. Kerroinkin aiemmin, että äidin rakkaus on näkynyt aina näissä kauniissa astioissa ja sen kunniaksi otin tuon kauniin kahvikupin sieltä mukaani. Kuitenkin olen säilyttänyt malttini ihan loppuun asti.

Tähän ei tarvita sanoja, lähti mukaan, kun ajattelin, että tämä vaan pitää muistaa aina elämässä.

Taas painostuksen uhrina otin lautasen työhuoneelleni, koska syömme siellä usein kavereiden kanssa hummusta ja kasviksia. Seuraavan kerran ehkä näin hienosta tarjoiluastiasta tarjottuna. Kynttilä kuulemma oli niin minun näköinen, että saatamme syödä niitä kasviksia sitten kynttilänvalossa – romanttisesti.

Olen joskus ostanut äidilleni tämä lasityön, koska tiesin äitini rakastavan punatulkkuja. Otin sen mukaani yhtenä muistoja äidistäni. Tiettyjä tavaroita katsoessani muistan aina äitini.

Vanhin siskoni oli miettinyt, että äidin kahvipurkeilla varmasti on kysyntää. Kuitenkin ne oli kaapissa viimeiseen asti. Sitten päätimme toisen siskoni kanssa, että hän ottaa toisen ja minä toisen. Nämäkin on ollut meillä aina. Pieni pala historiaa siis lähti mukaan.

Ensimmäinen tyhjennyspäivä asunnolla toi toivoa, että asiat soljuvat eteenpäin.

Saattaa olla, että meidän pitää tilata jostain vielä pakettiauto, jolla saamme viimeiset huonekalut kuljetettua mahdollisesti jonnekin sorttiasemalle, jos ei muualle saada menemään. Kuitenkin valoa näkyy jo ikkunoista.

Elämä jatkuu ja tuntuu, että kodin tyhjennys tuo jonkin asteista rauhaa olemukseeni.

Maiju

18 kommenttia

  1. Mari kirjoitti:

    Ihana lukea, että päivä varjoisasta puolestaan huolimatta sujui hienosti ja tavarat ovat löytäneet uusia koteja! Tsemppiä ja voimia viimeisiin puristuksiin!

  2. Marketta Väisänen kirjoitti:

    Teidän tyhjennys kuulostaa hyvältä.
    Mies otti vanhemiltaan muutaman muiston, jotka ovat meillä vieläkin. Muut haalivat kaikkea ja paljon ja kaikki on nyt hävitetty. Pieni on kaunista muistoissakin.
    Voimia teille edelleen tyhjennykseen! <3

  3. maiju kirjoitti:

    Kiitos Marketta. Monta kertaa on miettinyt, että tavarat on olleet äidille kaikki kaikessa ja sitten kun niistä on aika luopua, niin ne menettävät vähän merkitystä. <3

  4. maiju kirjoitti:

    Kiitos Mari. Aamulla mietin, että nyt ei auta tunteilla, nyt vaan tehdään ja toimitaan. Sillä asenteella päästiin pitkälle <3

  5. Lady of The Mess kirjoitti:

    Tsemppiä vielä loppurutistukseen ja hienoa kuulla, että teillä tavarat löytävät paikkansa tappelematta – liian usein kuulee tarinoita, joissa sisarusten välitkin menevät sotkuun tavaroita jakaessa ja lajitellessa.

  6. maiju kirjoitti:

    Minäkin olen tällaista kuullut. Meillä on varmaan se, että kun emme ole lapsuudessakaan tottuneet tavarapaljouteen, niin aikuisenakin muistamme sen, että tavara ei ole se mikä tuo onnea. Arvostan tätä asiaa niin suuresti <3

  7. Outi Krimou/Outi's life kirjoitti:

    Seurasin tänään teidän puuhastelua instassa ja wau miten ahkeria olette olleet.
    Erilaiset kierrätyspaikat (Fida, Kierrätyskeskus ja Punaisen ristin Kontti) ovat kyllä oivia paikkoja kierrättää tarpeettomat huonekalut ja pientavarat!

  8. Unknown kirjoitti:

    Hyvä et kaikki sujunut hyvin�� kiva nähdä sit kuva siitä paikasta sun työhuoneella.Kauniita tavaroita on nuo muistot��

  9. Maikku / Mansikoitajavaahtokarkkeja kirjoitti:

    Aikamoinen urakka teillä jo takana, voin vain kuvitella mikä muistojen ja tunteiden tulva äidin kodin tyhjennyksestä syntyykään. Onneksi teitä lapsia on useampi auttamassa, jaksamista ♥

  10. Satu Kukkaiselämää kirjoitti:

    Tehokasta. Saitte paljon aikaan ja vieläpä sopuisasti. Varmasti haikeaa.

  11. maiju kirjoitti:

    Kun on pakko saada aikaan, niin meidän suvun naiset saavat <3

  12. maiju kirjoitti:

    Nyt heitettiin tunteet syrjään ja päädyttiin vain miettimään tavaroille sopivaa kohdetta <3

  13. maiju kirjoitti:

    Taidankin laittaa heti kuvaa, koska siitä tuli niin ihana <3

  14. maiju kirjoitti:

    Ihanaa kun meillä Suomessa on tällainen näin upea kierrätysmahdollisuus <3

  15. Ei-Leen Sato kirjoitti:

    Äidilläsi on ollut niin kauniita tavaroita, että mieleni tekisi heti lähteä Malmin Fidaan. Jaksamista, työ on varmasti kovin muistojen täyttämää ja tunteikasta. Oman äitini tavaroita en ole saanut käytyä läpi, vasta myynyt joitakin hänen kenkiään ja vaatteitaan.

  16. maiju kirjoitti:

    Toivotaan, että tavarat saavaat hyvän kodin. Kun asuntoa tyhjennettiin oli pakko siirtää tunteet sivuun <3

  17. Leena kirjoitti:

    Järkevästi toimit! Otin kanssa aikoinaan jonkin verran tavaroita talteen (olin ainoa lapsi).
    Jotain on vielä vähän tallella muutamia esineitä tuunattu omaan makuun.
    Nämä kuusi vuotta ovat opettaneet jotta hyvien vanhempien muisto on muussa kuin materiassa. Helpotus on ollut päästää irti.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *