Hae
Pinkit korkokengät

Huonot geenit vahvistivat päätöstäni

Huonot geenit pistivät minut miettimään omaa elämääni. Muistan kuinka nuorempana laihdutin ja mietin aina vaan ulkonäköön liittyviä asioita. Laihdutin nuorena aina vaan sen takia, että näyttäisin paremmalta. Tänä päivänä en enää lähtisi tekemään tällaista enää ulkonäköni takia. Tänä päivänä on pakko miettiä itseään ja sitä, että jaksanko vielä 10 vuoden päästä nostaa jalkaani. Jaksanko 10 vuoden päästä ylipäätään mitään. Sairastunko itsekin joskus Alzheimer-tautiin, jos syön epäterveellisesti. Mietin, että mikä vaikutus on huonoilla geeneilläni tässä elämässäni.  Näitä asioita tulee mietittyä paljon nykyään.

Viime vuoden puolella olen käynyt lääkärini kanssa vakavia keskusteluja siitä, että verenpaineet on taivaissa ja kolesterolit pilvissä. Tuntui, että verikokeen tulokset olivat olleet jo pitkään enemmän punaisella kuin koskaan aikaisemmin. Päätin tästä syystä tehdä jotain, mikä on vaan pakko tehdä.

 

terveellinen aamupala

Sukurasitteiden vaikutus elintapoihini

Muistan kuinka aikoinaan hieman yli 20 vuotta sitten aloin miettimään omaan terveyttäni ja sukurasitteitani enemmän kuin koskaan. Isäni puolelta on taipumusta sepelvaltimotautiin ja äitini puolelta verisuonitautiin.  Sanon aina, että kun geenit on huonot, on vieläkin tärkeämpää pitää itsestään huolta. Jotain olen vuosien myötä tehnyt, mutta jotkut asiat on välillä haastavampia.

Parin päivän päästä tulee kuluneeksi 23 vuotta kun lopetin tupakanpolton, poltettuani 19 vuotta tupakkaa. Olen onnellinen, että pääsin tuosta paheestani eroon. Silloin itselleni potkua antoi se kun aloitin miettimään, että jos en lopeta, saan varmaan sepelvaltimotaudin 50 vuotiaana. Sen ajatuksin voimin pääsin eroon tupakasta. Olen siitä onnellinen. Juuri samoihin aikoihin isäni sai ensimmäisen sydänkohtauksen hieman vajaat 70 vuotiaana. Yhdeksän kuukautta myöhemmin hän sai toisen ja menehtyi kohtaukseen. Tuo antoi minulle voimaa päästä tupakasta eroon.

Alkoholin jätin pois milleniumin aikaan eli vuonna 2000. Alkoholi  jäi pois ilman sen kummempia ajattelematta. Alkoholi jäi pois, koska käytin siihen aikaan alkoholia harvoin ja en enää kaivannut yhtään krapuloita, joita alkoi tulemaan pienestäkin määrästä. En kokenut saavani alkoholista mitään iloa. Enemmän alkoholi tuotti minulle käytön jälkeen tuskaa ja pahaa oloa.

Terveellinen ruoka

 

Huonot geenit antoi potkua päätökseeni

Edellä mainituilla asioilla on siis suuri merkitys nyt sillä miksi päätin yrittää järkeistää syömisiäni. Mistään uudesta ei todellakaan ole kyse, vaan olen tehnyt tätä matkaani jo vuodesta 2011. Monta vuotta meni ihan mielettömän hyvin. Vuonna 2016 tuli elämässä vaihe, että väsyin totaalisesti moniin asioihin. Neljä vuotta on siis vähän taisteltu edes ja takas. Siitä olin onnellinen, että viime vuosi oli hyvä ja painoa oli mennyt alaspäin viisi kiloa, vaikka olin pitkään taas sortunut syömään enemmän einesruokia.  Nyt otan astetta vakavammin taas monet asiat ja päätin aloittaa itse ruuan valmistamisen. Haluan verenpaineeni hyviin lukemiin. Kolesterolissa oli jo kokonaiskolesteroli hyvä, mutta hyvän ja huonon suhdetta pitää parantaa.  Mitä vanhemmaksi tulee sitä enemmän miettii omaa terveyttään.

Tuntuu siltä, että minulla ei ole vuosiin ollut tätä tahtotilaa asian suhteen kuin nyt. Koko syksyn tätä mietin ja joulun välipäivinä katsoin yhden tuotantokauden Olet mitä syöt -ohjelmasta ja sitten se tapahtui. Kuuntelin jakso jaksolta kuinka Pippa Laukka toitotti samoja asioita eri ihmisille. Itsekin hallitsen ihan sairaan hyvin tämän teorian. Jäin miettimään näitä omia syitäni ja tiesin, että ne on tekosyitä itselleni.  Sanoin itselleni, että en jaksa kun töissä on koko ajan niin kiireistä, en jaksa kun äitini tilanne vaatii niin paljon voimiani. Sitten tajusin, että en jaksa noita kahta asiaa, jos en jaksa.

Nyt olen viikon nauttinut taas syömisestä ihan eri tavalla kuin ennen. Tuntuu, että eväsmääräni on töihin lähtiessäni suurempi kuin ennen, mutta paljon ravintorikkaampi. Kirjoitin muutama päivä sitten ryhtiliikkeestäni ruokailuun. Postaus löytyy täältä.

Minä en siis ole millään laihdutuskuurilla, vaan tämä on se mitä haluan syödä ja tämä on sitä millä haluan jatkaa. Vuodenvaihteesta alkanut karkkilakko on edelleen toiminut ihan ongelmitta, ei ole tehnyt edes mieli karkkia. Teema on siis poistaa huonoja valintoja ja lisätä taas ruokavalioon niitä hyviä valintoja.

Hyvin menee, mutta menköön. Jos jotain kiinnostaa seurata Instagramin kautta ruokajuttujani, tule seuraamaan minua tänne.

Maiju

12 kommenttia

  1. Majan Molla kirjoitti:

    Stemppiä sulle!
    Minäkin tiedän nuo kaikki ja teen ruuan itse alusta alkaen. En vaan jaksa tehdä kahta ruokaa, kun toinen ei voi syödä samaa kuin mä. Seli, seli, laiska vaan oon. Voimaa sulle muutokseen!

    • Maiju kirjoitti:

      Minäkään en muuten tee kahta ruokaa, vaikka mies on normaaliruokavalioinen ja itse keliaakikko. Teen molemmille samaa eli gluteenitonta. Nyt kun syön paljon kasvispitoista, niin välillä mies syö ja välillä ei. Sitten jos ei maistu emännän terveellinen, niin tehdä sitten itse 🙂 No ei kyllä nykyään valita, jos joutuu itse tekemään 🙂

  2. Mia kirjoitti:

    Olen itsekin yrittänyt monena vuotena tehdä pysyvää ryhtiliikettä syömiseen. Olen vuosia kärsinyt pahoista vatsa& suolistovaivoista ja tiedän että voin huomattavasti paremmin kun syön värikästä ravintorikasta ruokaa välttäen lisättyä sokeria sekä tärkkelyspitoisia ruokia. Yksinkertaista mutta miksi välillä niin pirun vaikeaa?!

    • Maiju kirjoitti:

      Minä opin syömään värikästä ruokaa vuonna 2012, kun sairastuin keliakiaan. Rakastan nykyään kasvispitoista ruokaa. Paljon hyvää on ollut vuosia ruokavaliossani, mutta siellä on muutamia asioita, jotka kiireessä lähti taas vetämään mukaan. Itselläni viime syksyn alkoi täyttämään valmisruuat. Todella pahoja ruokia oman ruuan tilalla. Hoin usein syödessäni, että nää on pahoja ja silti sanoin, että ei ole aikaa tehdä itse kun on sitä ja kun on tätä…. Sitten tajusin, että kyllä mä ehdin, jos vain haluan. Värikkäästä ruuasta saa niin hyvää energiaa. Toivottavasti saat tsemppiä syömiseen <3

  3. Nora kirjoitti:

    Meidän suvussa ei ole perinnöllisiä sairauksia, ei isän eikä äidin puolelta, paitsi se että vanhempana saattaa olla alttius veritulpalle, joka on periytynyt mummolta äidille ja äidiltä minulle ja taitaako mun siskollakin olla se ja jollain mummon siskolla, mutta se ei aiheuta mitään toimenpiteitä paitsi sen että jos joskus saa useamman kerran veritulpan pitää syödä Marevania (verenohennuslääke) ja käydä tietyin väliajoin mittauttamassa marevanarvot.

    Hyvä että pääsit irti tupakasta. Äitini, joka kuoli vuonna 2004 (hukkui) poltti tupakkaa välillä kuin korsteeni. Isä ei polta, ei kai ole koskaan polttanut tai ehkä joskus nuorena. Alkoholin kanssa isällä ja äidillä meni ja on mennyt välillä niin ja näin, joskus reippaastikin, mutta nykyisin isä on juonut vähemmän alkoholia ja on välillä pitempiäkin aikoja ilman ja joskus jopa pystyy ottamaan vain esim. yhden long drinkin.

    • Maiju kirjoitti:

      Mahtavaa, että ei ole suurempia rasitteita suvussa. Tuo veritulppariski on kyllä ikävä, koska se taipumus usein periytyy. Toivotaan, että pysyy kaukana.

  4. Leena kirjoitti:

    Tsemppiä valintoihin.
    Sain verikokeitten tulokset. Kolesterolit oli laskenut viitearvojen puitteisiin. Sokeri 6,2. Kova sukurasite diabeteksessä, joten pidettävä huolta, ettei nouse.
    Verestä otettu keliakia oli sekin viitearvoissa, joten vatsa vaivoja aletaan tutkia. Jatkan gluteenittomia, koska se selvästi on auttanut. Kaks tytärtä meillä ei siedä vehnää. Valmisruokia en käytä, kun joudun suolaa välttää sen menieren taudin vuoksi. Eli pakko alkaa niitä kasviksia täälläkin lisäämään.
    Mukavaa päivää.

    • Maiju kirjoitti:

      Itse aina sanon, että onneksi sokeri on pysynyt hallinnassa. Sulla se on hippasen todellakin koholla. Kannattaakin tsempata sen kanssa. Kasvikset on niin ihania ja kun ne löytää ruokavalioonsa, niin ei niistä eroon pääse. Tsemppiä siis kaikkeen tulevaan <3

  5. Nora kirjoitti:

    Mulla aina ollut hyvä kolesteroli korkea ja paha matala. Kerran kokonaiskolesteroli oli 5 ja säikähdin, että johtuuko se oivariinista tai voista, joita käytän. Kysyin sitten terveyskeskuksesta tästä asiasta ja ei kuulemma voin käyttö yksistään aiheuta kolesterolin nousua, koska en käytä sitä kuitenkaan paistamiseen (joskus kalan päälle laitan, kun otan esim. lohen uunista tai pistän jonkun laatikkoruuan päälle ja välillä syön perunoitten kanssa, erityisesti kesällä ja välillä leivän päällä, yleensä mulla toi Oivariini, joskus Valio luomuvoi). Paistamiseen mulla on kylmäpuristettu rypsiöljy, näin jo vuosikausia. Yleensä mun normi laboratorimittaukset eli hemoglobiini, kolesteroli yms. ollut tosi hyvä. Nyt en ole pitkään aikaan mittauttanut. D-vitamiinia syön ympäri vuoden, koska pari, kolme vuotta sitten mun d-vitamiinitaso oli tosi alhainen ja käyn välillä mittauttamassa d-vitamiinin (nyt en ole käynyt, mutta täytyy taas mennä joskus).

    Mummolla (äidin äiti) on ollut usemman kerran veritulppa ja siksi hän joutuu syömään Marevania ja käymään tietyin väliajoin mittauttamassa marevanarvot. Marevanlääkityksen kanssa ei saa syödä paljon vihreitä vihanneksia ja mustikoita, koska ne paksuntaa verta eikä juoda kuin vähän alkoholia, koska alkoholi ohentaa verta.

  6. Nora kirjoitti:

    Vatsan turvotusta välillä ja ilmavaivoja, en tiedä mistä johtuu. Jotkut ruokaianeet ilmeisesti ärsyttää, joskus tiedän että kahvi ainakin ja ehkä vehnä. Ehkä kolme vuotta sitten mulla otettiin verestä keliakia ja laktoosi-intoleranssi, mutta tulokset negatiiviasia. Nyt on vuodenvaihteessa ja alkuvuonna tullut iholle enemmän pieniä punaisia näppyjä, jotka kutisee (esim. selkään, rintojen alle, reisiin). Niitä on ollut ennenkin, mutta ehkä enemmän silloin kun olen esim. hikoillut. Olen melko herkkäihoinen paitsi päänahka on tosi kuiva ja hilseilee. Mitähän lienee.

  7. Miia Katalkin kirjoitti:

    Hei!
    Olen lueskellut tekstejäsi jo jonkin aikaa, ja edelliselläkin alustalla! Kiitos ajatuksiaherättävistä aiheista.

    Geenit ja perinnöllisyys vaikuttavat taustalla, mutta eivät onneksi ole ainoa määrittelevä tekijä henkilön kokonaisvaltaisessa terveydessä. ”Huonojakin” geenejä voi ns. opettaa paremmiksi 😉

    Itselläni, kuten monella muullakin suomalaisella on vahva diabetespaine suvun kautta, joten itse ajauduin tutkimaan sokerisensitiivisiä geenejä, joista 2015 julkaisin gradunikin. Viimeisen puolen vuoden ajan olen analysoinut geenitesteistä tullutta dataa, joka auttaa lääkäreitä ja hoitajia kommunikoimaan terveyden edistämistavoitteita paremmin potilaille.

    Blogiakin kirjoittelen yrityksemme sivustolla, jos geenitestit tai muut terveyteen liittyvät faktat kiinnostavat. (https://neosmart.health/blog/geenitutkimus-ja-geenitieto)

    Koskaan ei ole mielestäni väärä aika muuttaa omia ruokailu- tai liikuntatottumuksiaan!
    Ihanaa päivää <3

    • Maiju kirjoitti:

      Ihana kun olet. Ihana kun ihmiset tulevat uudestaan ja uudestaan. Koitan nostaa aiheita, jotka ovat tätä päivää ja tärkeitä asioita. Todellakin geenejä vastaan voi taistella. Siksi olen yrittänyt tätä taistoa käydä jo useamman kymmenen vuotta. Joskus mietin, että mitä olisikaan nyt, jos en olisi aikoinaan tehnyt tiettyjä ratkaisuja <3

      Kiva kun laitoit linkit. Varmasti aihe kiinnostaa monia bloigni lukijoita. Parempi muuttaa elämän suuntaan nyt kuin ei ollenkaan <3

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *