Hae
Pinkit korkokengät

Persoonallisuus onko se vietävissä?

Pinkkikukkainen mekko saatu: Fiinifröökynä

 

Eilen tuli taas puheeksi, että onko persoonallisuus vietävissä? Tämä ajatus tuli siitä, kun tapaani puhua koitetaan puuttua. Tämä ei ollut ensimmäinen kerta, kun joku yrittää sanoa, että puhetapani ei ole jonkun ihmisen mielestä hyvä. Käytän puhekielessä Instagramin stooreissa usein ”sairaan hyvä ja sikahyvä”. Nämä lauseet eivät toistuu kuin ehkä muutaman kuukauden välein, silloin jos törmään johonkin todella mielettömään gluteenittomaan paikkaan tai tuotteeseen. Voisin tuottaa pahempaakin sisältöä suustani kuin nyt olen tehnyt.

Joku on joskus koittanut puuttua myös pukeutumistyyliini, mutta siinäkin minulla on vahva tapani, enkä taivu muutoksiin, joista en itse pidä.

Minä vahvasti toitotan, että antakaa kaikkien olla sellaisia kuin ovat. Ihmisen persoonallisuus ei ole sellainen asia, joka on muutettavissa. Itse toistan usein ihmisille, että olkaa sellaisia kuin haluatte, älkää antako kenenkään vaikuttaa siihen mitä olette.

Persoonallisuus

Minä olen persoonaltani hyvin avoin ja yleensä ihmisten kanssa toimeen tuleva. Olen kova puhumaan, mutta annan siitäkin huolimatta myös vastapuolelle puheenvuoron. Tapani puhua on värikästä ja koitan aina ottaa myös vastapuolelle huomion.

Olen kuitenkin myös hyvin vahva ihminen, joka ilmaisee oman kantasakin niin, että vastapuolen ei tarvitse arvailla, että mitä mieltä asiasta olen. Mielestäni se on kunnioitusta myös vastapuolta kohtaan. Joku toimittaja joskus sanoi, että ”ihanaa kun sanot suoraan, eikä tarvitse arvailla, että mitä tarkoitat”. Näin se menee.

Kuitenkin arvostan myös ihmisiä, jotka ovat luonteeltaan päinvastaisia. Ymmärrän todella hyvin sen, että me kaikki emme voi olla samanlaisia. Toivon, että muutkin ymmärtävät sen.

Minä en voi muuttua ja puhua niin kuin joku toinen toivoisi minun tekevän. Silloin persoonallisuuteeni vaikutettaisiin, enkä minä olisi enää minä. Silloin minä olisin sellainen, kuin joku toinen toivoisi minun olevan. Tätä katuisin ihan varmasti vanhana mummona, jos antaisin muiden vaikuttaa siihen mitä olen.

Pukeutuminen

Pukeutumiseni on toinen asia, johon on yritetty vaikuttaa. On toivottu, että alkaisin pukeutumaan ikäiseni tavoin. Kysyin kerran, että millainen pukeutumistyylini olisi. Minulle vastattiin, että ”klassinen”. Joo ei kiitos, vastasin minä. Minä en ole klassinen ihminen. Olen väripadassa kasvanut ja sinne myös jään.

Varmasti lukijani/seuraajani ovat jo vuosien myötä oppineet ymmärtämään, että minä olen värikkäästi pukeutuva ja värikkäästi puhuva. Minä saan voimani ja energiani värikkäistä vaatteista ja koruista. Rakastan yhdistellä niitä toisiinsa. Monet lukijani ovat myös luonteeltaan samanlaisia ja osa ei, mutta se ei useampia haittaa ollenkaan. Olemme oppineet vuosien aikana toisistamme paljon ja kunnioitamme toistemme erilaisuutta.

Tämän postaukseni ajatus oli se, että annetaan kaikkien kukkien kukkia ja ollaan armollisia toisiamme kohtaan. Minä en puutu kenenkään toisen tapaan puhua tai pukeutua ja toivon, että muutkaan eivät tee sitä minun kohdallani.

Rakastetaan tapaamme elää ja tehdään elämästä juuri sellainen kuin itse haluamme.

Seuraavaksi varmasti tulee laaja gluteeniton postaus, koska olen löytänyt ihania gluteenittomia kahviloita ja tuotteita tässä kesän aikana.

Lauantaina tulee blogihistoriassani taas jonkinlainen etappi. Blogiurani täyttää silloin 15-vuotta. Se on pitkä aika. Voin sanoa nähneeni tällä saralla kehityksen kulun. Olen kirjoittanut aika laajan postauksen viisi vuotta sitten historiastani. Se postaus löytyy täältä.

Maiju

8 kommenttia

  1. Riitta Wallenius kirjoitti:

    Näit postauksia on niin ihana lukea.
    Ikinä en oo kommentoinut mitään vaikka seuraan blogia.
    Kiitos kun kirjoitat.
    Riitta

  2. Nora kirjoitti:

    Tyyli on henkilökohtainen asia. Joku tuntee olonsa hyväksi pukeutumalla klassisesti, joku taas kokee olonsa epämiellyttäväksi laittaessaan päälleen jakun ja siistin paitapuseron. Toinen taas viihtyy mustissa tai pelkissä neutraaleissa väreissä ja toinen rakastaa kaikkea värikästä.

    Itse en halua kulkea liian muodollisissa vaatteissa. Jos on ihminen, joka ei halua kulkea pelkissä mustissa eikä pelkissä neutraaleissa väreissä, niin on kai hänen sallittua käyttää myös värejä. Itse en voisi pitää vain mustia vaatteita tai pelkkiä harmaita tai pelkkiä beigejä tai valkoisia, mulla täytyy olla väriä edes korujen tai huivin muodossa. Olen kyllä yrittänyt kääntää mielenlaatuani siihen, että pitäisin enemmän mustia ja neutraaleja vaatteita (jotkut neutraalimmat värit kyllä sopii mulle kuten maastonvihreä ja vaalea beige ja pidän niistä vereistä, myös vaaleanharmaasta jonkun verran) ja käytän jonkun verran myös mustaa, mutta puseroissa, tunikoissa yms. yläosissa sekä koruissa ja huiveissa haluan myös jotain värikästä. Ilman värejä maailmasta katoaa ilo. En silti kulje ihan riemunkirjavana sateenkaare, mutta en myöskään ole mustissa päästä varpaisiin.

    17-vuotiaana mietin, että nyt kun olen jo tämän ikäinen en voi enää kerätä kukkia, kun muut voivat pitää minua liian lapsellisena tai en voi tehdä muutenkaan enää sellaisia asioita, joista nuorempana pidin. Olen tämänkin jälkeen joskus ajatellut sitä, että mitä meiltä odotetaan kun tulemme vuosi vuodelta vanhemmaksi. Pitäisi olla tietynlainen tietyssä iässä, että sopisi paremmin yhteiskuntaan ja täyttäisi odotukset. Tietyssä iässä opiskelemaan, ura, naimisiin, lapsia, oma talo. Ja sitten on vielä ulkonäköön ja tyyliin liittyvät odotukset. Aikuisilla ja etenkin naisilla pitäisi olla ”aikuismainen” tyyli. Mikä sitten on sitä aikuismaista? Toki minäkin katson, ettei hameen helma ole aivan liian lyhyt ja tietynlaisia vaatteita kuten liian lyhyttä puseroa tai tosi lyhytlahkeisia sortseja en pistäisi päälleni, mutta en liioin tiukan muodollista jakkupukua enkä myöskään ole korkokenkätyyppi. Minusta aikuismaista pukeutumista on se, että tiedostaa oman tyylinsä ja tietää millaisia vaatteita ei pistäisi päälleen ja että osaa pukeutua hyvän maun rajoissa ja sääolosuhteisiin ja tilanteeseenkin sopivasti. Esimerkiksi että ei lähde korkokengät jalassa metsään tai tosi värikkäästi pukeutuneena hautajaisiin. Muuten voi sitten seurata omaa tyyliään mikä se sitten onkin.

    Minusta sinulla on hyvä tyyli.

    • Maiju kirjoitti:

      Kiitos Nora. Näin se on, että jokaisella on se oma tyyli. Joskus itsekin yritän olla neutraali, sitä fiilistä kestää vain pieni hetki.

  3. Yleensä ohitankin "hypistelystoorit" kirjoitti:

    Jostakin tavastasi sentään voisit poisoppia. Stooreissa ei tarvitsisi koko ajan puhuessaan nyppiä/hypistellä/kohennella vaatteitaan, korvakoruja, hiuksia ym. Antaa hermostuneen vaikutelman. Someammattilainen?

  4. Suvi Kullström kirjoitti:

    Jokainen saa pukeutua ihan omalla tavallaan ja Sinulla onkin todella värikkäitä ja kauniita vaatteita 🙂

    – Suvi –

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *